Tulevaisuutta ei voi ulkoistaa

Jatkuvan uudistumisen välttämättömyyttä huudetaan kaikkialla kyllästymiseen asti. Kun yrityksen tai yhteisön omat rahkeet eivät riitä, on luonnollinen reaktio kääntää katseet ulos. Voisiko tulevaisuuteen tähtäävän tuote- ja palvelukehityksen ulkoistaa – ulkoistetaanhan nykyään kaikki muukin?

Ulkoistamishuumassa on syytä muistaa, että luonnolliset lähtökohdat uuden luomisen käynnistämiseen löytyvät yrityksen tai yhteisön sisältä – tuleehan suunniteltavan tuotteen tai palvelun perustua liiketoiminnan strategiaan ja tavoitteisiin. Organisaatiolla itsellään on usein myös vahvaa näkemystä siitä, millaisia käyttäjäpolkuja ja ominaisuuksia suunniteltavaan tai kehitettävään tuotteeseen tai palveluun liittyy, ja mitkä tulevat olemaan sen tärkeimmät asiakasryhmät. Näistä tiedoista saadaan suunnittelulle tukeva pohja.

On kuitenkin tärkeää huomioida, että tavoiteltaessa merkittävää kehitysaskelta tai suunniteltaessa täysin uutta tuotetta tai palvelua tulee asioihin tutustua totuttua huolellisemmin, laajemmin, syvällisemmin ja kriittisemmin – totutut reunaehdot haastaen. Mihin käsitys oikeasta kehityssuunnasta perustuu? Ovatko käsityksen pohjalla olevat perustelut oikeita? Onko tietoa valistuneen päätöksenteon pohjaksi riittävästi? Onko kehitettävä idea riittävän pitkälle pohdittu – ja onko se liian kesy tai liian radikaali? Organisaation oma makrotason näkökulma on ainutlaatuisen laaja ja kokonaisvaltainen, mutta siitä on hyötyä vain, jos näkökulman muodostaminen on tapahtunut oikein perustein, ja jos siihen osataan yhdistää luovaa, rajoja rikkovaa ajattelua. Tunnettu tosiasia on, että ajatuslaatikon ulkopuolelle kurottaessaan omistajaorganisaatio on harvoin vahvimmillaan.

 

Organisaation näkökulma on ainutlaatuisen laaja ja kokonaisvaltainen, mutta ajatuslaatikon ulkopuolelle kurottaessaan se on harvoin vahvimmillaan.

 

Organisaatio ei ole onneksi ainoa ideoiden lähde. Asiakkaat ja loppukäyttäjät katsovat kokonaisuutta omien tarpeidensa näkökulmasta. Heidän näkökulmansa on useimmiten kapea ja henkilökohtainen, mutta samalla se pureutuu mikrotason asioihin tavalla, johon organisaation oma näkemys ei ulotu. Toisaalta asiakkaat ovat pahamaineisen huonoja viestimään tarpeistaan, haasteistaan ja ideoistaan, ja silloinkin kun viestintää tapahtuu, on se useimmiten näkökulman suppeuden rajoittamaa. Tyypillistä on, ettei asiakas tunnista ongelman olemassaoloa edes silloin, kun se haittaa hänen päivittäistä toimintaansa. Yrityksen tai yhteisön kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää luoda avoin ja toimiva yhteys asiakkaisiinsa – siis hankkiutua tilanteisiin, jossa asiakkaiden piilevät tarpeet ja ideat on mahdollista tunnistaa ja analysoida.

 

Kun organisaation makrotason näkemys törmäytetään asiakkaiden mikrotason näkemyksiin muotoiluajattelua ja -menetelmiä hyödyntäen, on mahdollista synnyttää uutta liiketoimintaa.

 

Kun organisaation makrotason näkemys törmäytetään asiakkaiden mikrotason näkemyksiin, ollaan tilanteessa, jossa on mahdollista synnyttää täysin uudenlaisia oivalluksia. Luovan ideoinnin käynnistämiseen ja pyörittämiseen tarvitaan toimija, joka lähestyy asioita ennakkoluulottomasti, tuoreesti ja vanhat ratkaisut kyseenalaistaen. Jos luova prosessi halutaan pitää organisaation sisällä, on sopivilla ominaisuuksilla varustettua toimijaa syytä etsiä sellaisten ihmisten joukosta, jotka eivät ole vielä liian saturoituneet organisaation sisäisellä näkemyksellä. Se kasvattaa mahdollisuuksia synnyttää täysin uudenlaisia ratkaisuja.

 

Tulevaisuuteen tähtäävää kehitystyötä ei voi kokonaan ulkoistaa, mutta tehokkaimmin luova ideointi onnistuu hyödyntämällä organisaation ulkopuolista muotoilijaa.

 

Tehokkaimmin luova ideointi onnistuu hyödyntämällä organisaation ulkopuolista asiantuntijaa. Paras hyöty saadaan, kun prosessiin valjastetaan jo varhaisessa vaiheessa käyttäjäkeskeisen ja luovan kehitystyön ammattilainen, jonka ammattitaitoon kuuluu käyttäjätiedon kerääminen ja mallintaminen sekä luovien ratkaisujen kehittäminen, nopea prototypointi ja jalostaminen. Ominaisuuksiensa ja ammatissaan päivittäin käyttämiensä menetelmien perusteella tähän työhön sopiva ammattikunta ovat teolliset muotoilijat ja palvelumuotoilijat.

Tulevaisuuteen tähtäävää kehitystyötä ei voi kokonaan ulkoistaa. Yrityksen tai yhteisön on kuitenkin syytä tiedostaa, ettei se pysty viemään kehitystyötä menestyksekkäästi läpi yksin. Siihen eivät pysty yksin myöskään asiakkaat tai muotoilijat. Mutta kun organisaation ja asiakkaiden näkökulmat yhdistetään muotoiluajattelua ja -menetelmiä luovasti ja tuoreesti hyödyntäen, on mahdollista synnyttää uutta liiketoimintaa.

 

Oletko kiinnostunut osaamisemme hyödyntämisestä? Heräsikö kysymyksiä? Vastaamme mielellämme kaikkiin tiedusteluihin – yli 40 vuoden ja 3000 projektin kokemuksella. OTA YHTEYTTÄ!

 

Lue lisää samasta aiheesta

The Radical Piece in the R&D Puzzle

There is a built-in flaw in the traditional R&D process. It fails in generating radical innovations. This can be overcome by systematically examining the goals, needs and aspirations of the products’ and services’ users, identifying innovation opportunities based on them, and developing novel and disruptive solutions.

Jatka lukemista »

Eksynyt? Kysy tietä muotoilijalta!

ED Designin blogissa näkyy silloin tällöin myös kumppaniemme kynänjälki. Tällä kertaa vieraskynää pitelee Muotohiomon toimitusjohtaja Pekka Toivanen.

Pekka johti Muotohiomossa Turun kaupunkiopastamisen projektia 2019-2020. Turun kaupunki palkittiin hankkeesta Fennia Prize palkinnolla 2020.

Jatka lukemista »